top of page
  • Writer's pictureJuha Lökström

TOINEN JUTTU

Updated: Aug 6, 2023

Lapinlahden yli 180-vuotiasta mielenterveystyön kulttuurihistoriaa jatkamaan on syntynyt voittoa tavoittelematon Lapinlahti-säätiö.


Lapinlahti-säätiö lanseerattiin näyttävästi Tavastialla huhtikuun lopulla pidetyssä tukikonsertissa, jonka tuotto meni lyhentämättömänä mielenterveyttä edistävän ja Lapinlahden kulttuuriyhteisöä edustavan säätiön toimintaan.

Lapinlahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaan mielisairaala-alueen kohtalo ratkeaa vuoden 2023 aikana, jolloin uusi Lapinlahti-säätiö pyrkii tarjoamaan aidon vaihtoehdon alueen kehittämiseen Helsingin kaupungin ajamalle tanskalaiselle NREP- kiinteistösijoitusyhtiölle.

Lapinlahti-säätiössä ovat mukana Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Y-säätiö, Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo, Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry sekä uutena rahoittajatahona Dream Broker Oy.


UUTENA rahoittajatahona mainittu Dream Broker Oy on kirjannut toiminta-ajatukseensa yhteiskuntavastuun osalta yhtiön lahjoittavan vuosittain voitostaan osan vähävaraisten ja heikommassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Yrityksellä on käynnissä useita pitkän aikavälin sosiaalisen vastuun hankkeita, joita se tukee.


”Liikemiehenä pyrin luomaan Suomeen ja Eurooppaan työpaikkoja, joiden ytimessä on hyvinvointi ja mielenterveys”, Mika Ahokas sanoo.


”Tukikonsertin varat menivät puhtaasti säätiölle, mutta konsertin järjestämisestä kunnia kuuluu Lapinlahden alueen toimijoille, joiden kokoamassa johtoryhmässä on muun muassa alueen nykyisiä vuokralaisia. He olivat halunneet lahjoittaa konsertin tuoton säätiölle, jotta sillä olisi paremmat mahdollisuudet harjoittaa toimintaan ja olla varteen otettava vaihtoehto Helsingin kaupungille NREP:n sijaan”, Dream Broker Oy:n toimitusjohtaja Mika Ahokas sanoo.


MAINOS - JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN



”Dream Broker on tässä mukana vastinrahajärjestelmällä eli me olemme lupautuneet sijoittamaan yhtä paljon peruspääomaa säätiöön kuin muut säätiön jäsenet yhteensä. Säätiön perustajia on kuusi ja meillä kaikilla on tasapuolinen äänioikeus. Säätiön perustajat saavat nimittää yhden henkilön valtuuskuntaan, ja valtuuskunta valitsee hallituksen. On myös huomattava, että säätiötä on valmisteltu vuodesta 2020 alkaen. Olisimme halunneet edistää asioita nopeamminkin, mutta valitettavasti kaupungin taholta tässä on vallinnut tähän asti täysi hiljaisuus. Vasta vuoden 2022 lopussa kaupunki tuli esiin ehdotuksineen NREP:n kanssa, mikä tuntui hyvin erikoiselta.”

Dream Broker toimii Energiakuja 3:ssa Länsiväylän alkupäässä, merenlahden takana Lapinlahden sairaalasta.

”Yhtenä kauniina päivänä vuonna 2017 katsellessani työpaikkani ikkunasta havaitsin kauniin klassisen ison rakennuskokonaisuuden lahden toisella puolella. Siinä vaiheessa minulla ei ollut vielä mitään tarkkaa tietoa kohteesta, joten lähdin tutustumaan historialliseen Lapinlahden mielisairaalaan”, Mika Ahokas kertoo.

”Yrittäjänä ja yritysjohtajana olen havainnut mielenterveysasioiden näkyvän yritysten toiminnassa muun muassa poissaolojen muodossa, vaikkakin esimerkiksi meillä niitä on ollut tavallista vähemmän. Mikäli henkilökohtaisessa elämässä on joitakin käsittelemättömiä asioita, tämä heijastuu myös työntekoon. Valitettavasti mielenterveysasioista on muodostunut tabu, josta ei juuri puhuta.”


KUN vuonna 2019 järjestettiin Lapinlahden alueen kehittämisestä ideakilpailu, Mika Ahokas innostui asiasta.

”Ajattelin, että nyt oli löytynyt selkeä konkreettinen kohde, joka myös olisi yrityksemme arvomaailmaa lähellä. Nyt olisi mahdollista lähteä suojelemaan yhtä maailman vanhimmista sairaaloista! Olin aikaisemmin seurannut Lastensairaalan rakentamiseen liittyvää kampanjointia ja olin miettinyt, pitäisikö lähteä sitä tukemaan, mutta sitten olin huomannut, että itse asiassa Lastensairaalan varainkeruukampanja onnistui muutenkin hyvin. Taustalla tässä kaikessa minulla on ajatus antaa yhteiskunnalle takaisin jotakin oman menestymiseni myötä tullutta.”

”Lapinlahden ideakilpailusta syntyi ajatus jättää kilpailuun oma ehdotus. Meillä oli työryhmä, joka koostui lakimiehistä sekä rakennusalan ja arkkitehtuurin ammattilaisista. Ryhdyimme tuumasta toimeen. Asetimme ilmeisesti kuitenkin riman niin korkealle, että totesimme muutama päivä ennen määräaikaa, että ehkäpä kilpailun vaatimustaso olisikin sellainen, että pitäisi olla pitkälle viedyt arkkitehtuuri-, rakenne- ja restaurointisuunnitelmat, vaikka kilpailu tosiaankin tarkoitti ensi vaiheessa vain ideaa. Meidän ideamme oli Lapinlahden sairaalan palauttaminen entiselleen. Lapinlahti edustaa minulle mielisairaalaa ja totesin, että jos lähdetään tukemaan Museoviraston suojelemaa kohdetta ja sen perinteitä, pitäisi palata juurille ja siihen, mikä kohde todella on ollut. Vielä 1990-luvulla siellä harjoitettiin mielisairaalatoimintaa.”

”Lapinlahti on toiminut myös koulutussairaalana, jossa lähes valtaosa vuosina 1960-1990 psykiatrian erikoislääkärin koulutuksen saaneista on toiminut. Lapinlahdessa on suoritettu myös vaativaa tutkimusta. Nimet Kalle Ackté, Rana Rimon ja myöhemmin Björn Appelberg, Kristian Wahlbeck ja Hannu Naukkarinen ovat tässä yhteydessä tuttuja. Olen tutustunut kaikkiin elossa oleviin Lapinlahden-lääkäreihin, jotka ovat olleet siellä apulaisylilääkäreinä tai ylilääkäreinä. Ja Hannu Naukkarinen toimii meillä nykyisin neuvonantajana.”

”Meillä oli ajatuksena, että Lapinlahdesta olisi tehty 24 tunnin matalan kynnyksen palvelu, johon kuka tahansa voisi hakeutua mielenterveydellisesti akuutissa tilanteessa. Pääasia olisi ollut, että olisi joku paikka, josta pystyisi samaan apua. Tällä hetkellä ympärivuorokautista apua ei ole saatavissa yhteiskunnan toimesta.”

”Näin jälkeen päin ajatellen olimme varmasti aivan liian kriittisiä ideakilpailun suhteen. Ehdotuksemme olisi varmasti menestynyt ideakilpailuvaiheessa, mutta myöhemmässä vaiheessa prosessiin ei voinut enää osallistua, vaikka vielä ei ollut varsinainen kilpailutusvaihe. Kerroin kuitenkin avoimesti ideasta Lapinlahdessa pidetyssä kokouksessa. Kerroin, että Lapinlahti voitaisiin palauttaa aidosti mielenterveyden keskukseksi, joka toimisi sekä julkisten että yksityisten toimijoiden yhteenliittymänä siten, että vähävaraisille ihmisille palvelua tarjottaisiin joko alennettuun hintaan tai jopa ilmaiseksi. Ja kun Helsingin yliopisto sekä HUS olivat todenneet, ettei heitä kiinnosta käyttää tiloja enää, herää ajatus voisiko yliopisto nähdä siellä voitavan järjestää alan opetusta myös tulevaisuudessa.”


Arvomaailmallisesti kaikkein lähimpänä olisi kohtaamispaikka, johon olisivat tervetulleita kaikki nykyisen alueen toimijat, jotka ovat sitä pitkään suojelleet.


MIKA Ahokas toteaa julkistaneensa ideoita niin, että niitä voisi hyödyntää joko NREP tai kansalaisjärjestöjen ja mielenterveysjärjestöjen ajama koalitio Lapinlahti 360.

”Olen todennut, että arvomaailmallisesti kaikkein lähimpänä olisi kohtaamispaikka, johon olisivat tervetulleita kaikki nykyisen alueen toimijat, jotka ovat sitä pitkään suojelleet. Sillä tavalla varmistettaisiin alueen historialliset juuret ja se voisi toimia laajemminkin koko maan laajuisen mielenterveystyön symbolina. Vastaavasti ideakilpailun voittaneen NREP:n malli ei hotelli- ja hostellihankkeineen palvele tätä ajatusta laisinkaan. Siinä ei ole mukana tätä mielenterveyspuolta nimeksikään.”

”Tähän tilanteeseen tultiin, kun alueen kehittämisen loppuvaiheeseen jäi todellisuudessa vain yksi idea, vaikka Lapinlahden puolustajat olivat ilmoittaneet kaupungille olevansa valmiita yhteistyöhön alueen kehittämisessä.”

”Kaupungin asettaman selvityshenkilön aloittaessa työnsä hän pyysi ehdotuksia, joiden laadinnassa kansalaisjärjestöt olivat täysillä mukana, olihan kaupunkiympäristölautakunta keväällä 2020 kumonnut aikaisemman suunnitelman, ja sittemmin myös kaupunginhallitus kumosi sen. Nyt ollaan päätöksenteottomassa tilassa, jossa ei ole ideakilpailua, ei kilpailutusvaihetta eikä virallisia päätöksiä.”

”Lapinlahden toimijat olivat muun muassa ehdottaneet kaupungille perustettavaksi säätiötä, joka yhdessä kaupungin kanssa muodostaisi kiinteistöosakeyhtiön, mutta nyt kävikin niin, että kaupunki ja NREP kertoivat vuoden 2022 marraskuussa harkitsevansa yhteisen kiinteistöosakeyhtiön perustamista, mitä he halusivat tulla esittelemään Lapinlahden alueen toimijoille.”

”Lapinlahdessa he sitten kertoivat joulukuussa suunnitelmistaan. Ihmettelyä on herättänyt se, mitä tapahtui kahden vuoden aikana, jolloin kaupunki ei tiedottanut asiasta mitään eikä ollut yhteydessä Lapinlahteen. Ja sitten ilmoitetaan, että hanketta edistetään NREP:n kanssa! Tarkoituksena olisi myös käynnistää vuoden 2023 puolella työpajoja keräämään ideoita, joita sitten lähdettäisiin NREP:n kanssa toteuttamaan, vaikkei edelleenkään ole virallista päätöstä asiasta. Ei kaupunki voi tehdä NREP:n kanssa mitään ennen kuin kaupunginhallitus on siitä päättänyt.”

”On myös muistettava, että NREP:lle Suomi on Tanskan jälkeen tärkein liiketoiminta-alue, mihin liittyy myös sellainen seikka, ettei Lapinlahti ole heille edes kovin tuottoisa, mutta kun kaupunki on luvannut sitä vastaan osoittaa heille jonkin muun tontin, siinä se varsinainen bisnes tehdään! Kuitenkaan tällaisia asioita ei saisi lainsäädännöllisesti yhdistää, vaan jokainen tontti pitää käsitellä erillisinä. Toisaalta, mistä voisikaan löytyä yhtä arvokas merenrantatontti?”

”Nythän koko kenttä menee uusiksi ja tässäkin ratkaisun tekevät poliitikot. Virkamiehet ovat edistäneet asiaa, mutta lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus. Ja sehän koostuu poliittisista ryhmittymistä. Haluaisin kuitenkin uskoa, että tässä voitaisiin toimia yli puoluerajojen hyvässä yhteistyössä. Nyt kannattaisi unohtaa politiikka ja miettiä, mikä olisi yhteiskunnalle parasta. Kyllähän tässä todellinen riski on, että kaupunki perustaa NREP:n kanssa yhteisyrityksen.”



MAINOS - JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN



AHOKAS on syntynyt Jyväskylässä. Hän on valmistunut Otaniemen Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi pääaineenaan tietotekniikka ja tuotantotalous.

Oma one-line-video-ohjelmistoyritys Dream Broker Oy on perustettu vuonna 2007. Yrityksen liikevaihto on runsaasti yli 10 miljoonaa, ja sillä on 150 työntekijää kahdeksassa Euroopan maassa. Yhtiö on täysin yksityinen ja sillä on vajaat 1200 asiakasta.

”Muun muassa valtaosa maamme sairaanhoitopiireistä on asiakkaitamme. Asiakkaina on myös paljon kansainvälisiä yrityksiä muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa, Saksassa, Islannissa, ja nyt Iso-Britanniaan rakennetaan kansainvälisen kaupan keskusta, joka on lähtenyt tämän vuoden alusta liikkeelle.”

 

Timo Elo, Paikallislehdet




3 views
bottom of page